Uncategorized

Salaojajärjestelmä ja mistä se koostuu

Salaojajärjestelmä koostuu monista osista. Tässä tekstissä tulen kertomaan tarkastuskaivoista, perusvesikaivoista, pumpaamoista yms. Yritän seuraavaksi selventää mistä näissä osissa on kyse ja mikä on kunkin osan tehtävä salaojajärjestelmässä.

Salaojatarkistuskaivo

Salaojatarkastuskaivon tehtävä on antaa mahdollisessa kuntotarkstuksessa kuntotutkijalle pääsy salaojaverkostoon. Yleensä kuntotutkijalla on käytössään kamera, kamera voidaan laskea alas tarkastettavaan kaivoon ja siten päästään kuvaamaan salaojat. Salaojatarkastuskaivon avulla voidaan myös tarvittaessa puhdistaa salaojaverkostoa, mikäli sen toiminnassa on todettu häiröitä. Yksinkertaisin keino häiriön korjaamiseen on laskea reilusti vettä salaojaverkostoon, jonka seurauksena mahdollinen tukos huuhtoutuu pois. Puhutaan salaojaverkoston huuhtelusta.

Alla on kuvattu tyyppillinen salaojatarkastuskaivo.

Tarkastuskaivon pohja ja sen ristiliitokset eivät sijaitse samassa linjassa, sille on on syynsä. Mahdollisten vierasesineiden, kuten roskien, lehtien tai jossakin tapauksissa myös sammakoiden päätyessä salaojaverkostoon, pysyvät ne näin tarkastuskaivon pohjassa. Puhutaan sakkapesästä. Vierasesineiden kertyessä sakkapesään, eivät ne pääse aiheuttamaan tukosta kohdassa, jossa sen avaaminen olisi työläämpää.

Kuvassa nähdään myös, että kaivon liitymien korkeusasema on hieman eri. Salaojaverkoston toiminnassa halutaan, että vesi virtaa pois. Salaojaverkoston pääidea on se, että perusvedet ohjataan rakennuksesta pois, jolloin rakennukseen kohdistuva kosteusrasitus dramaattisesti pienenee. Nämä eri korot mahdollistavat sen, että perusvesi virtaa painovoiman avulla alas peruskaivoa kohti. Tarkastuskaivoon liitytään kohdasta, joka sijaitsee kaivon pohjaan nähden hieman ylempänä ja kaivon poistovesi ohjataan liittymästä, joka on hieman lähempänä kaivon pohjaa.

Tarkastuskaivossa on myös kansi, jonka avulla voidaan varmistua, että lehtiä ja muuta roskaa ei päädy salaojaverkostoon. Tarkastuskaivon kansi suositellaan ruuvattavan kiinni.

Salaojaputki

Tarkastuskaivojen välissä sijaitsee salaojaputket. Salaojaputkia on vuosien varrella valmistettu monenlaisia materiaaleista. Esimerkiksi 1950-1960 luvulla rakennetuista taloissa löytyy edelleen ns. ”ruukkuputkia”. Nämä varhaiset salaojaputket on valmistettu savesta. Alla kuva vanhasta saviruukkuputkesta:

Kuvassa näkyy kellaritilassa havaittu vanhan ”ruukkuputki”.

Salaojaputkien tekninen käyttöikä on KH 90-00403 -kortin (Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot) mukaan noin 40 vuotta, mikäli järjestelmä on asennettu ennen 1999. Tarkistuskaivojen puuttuessa lasketaan järjestelmän teknistäkäyttöikää 25 prosentilla, jolloin se olisi noin 30 vuotta. Kuvan mukainen salaojaputki täytyy ilman muuta tarkistaa.

Nykyiset salaojaputket ovat ns. ”tuplaputkia”, jonka kestävyys on toista luokka verrattuna esimerkiksi vanhoihin peltosalaojaputkiin.

Peltosalaojaputket ovat yksinkertaisia, valkoisia putkia.

Peltosalaojaputket ovat kestävyydeltään paljon heikompia kuin nykyiset, tuplasalaojaputket.

Nykyisin salaojaverkosto asennettavat salaojaputket ovat ”tupla” SN8 salaojaputkia. SN8 tarkoittaa putken kestävyysluokka ja tällä luokalla varmistetaan putken kestävyys omakotitalon salaojaverkostossa.

Seuraavassa kuvassa nykyisin käytettävä salaojaputki.

Perusvesikaivo

Perusvesikaivon tärkein tehtävä on kerätä kaikki perus- ja sadevedet yhteen, jonka jälkeen vedet ohjataan joko kaupungin hulevesiverkostoon tai avo-ojaan.

Perusvesikaivoon liittyy siis kaksi erillistä järjestelmää. Salaojaverkosto sekä sadevesiviemäriverkosto.

Järjestelmien toimivuus halutaan taata myös rankkasateiden sattuessa ja onkin tärkeä varmistaa ettei nämä kaksi järjestelmää mene silloin sekaisin. Tämän takia perusvesikaivot varustetaan pallopadotusventiileillä. Mikäli perusvesikaivon kaivo täytyy nopeammin kuin poistoputki pystyy viemään vettä kaivosta pois, nousee kaivossa vedenpinta.

perusvesikaivo

Kuvassa esitettynä perusvesikaivopaketti. Kuvasta nähdään, että kaivon vasemmalla puolella sijaitsee kaksi liitäntää. Ylin on sadevesiviemärille ja alin on omakotitalon salaojaverkostolle. Nähdään myös, että poistoliittymän, joka sijaitsee kaivon oikealla puolella, on näitä kahta paljon alempana. Tällä pyritään varmistamaan, että vesi todellakin virtaa kaivosta pois.

Vaikka kuvassa ei ole mainittu, että salaojaverkosto liitetään alimpaan liittymään, nähdään kuvasta silti, että tähän alimpaan liittymään salaojaverkosto tulee liittää. Alimmassa liittymässä on pallopadotusventiili merkattu.

Salaojaputket ovat rei’itettyjä putkia, jotta perusvesi pääsee putkiin, jonka jälkeen salaojaputket ohjaavat perusvedet tarkastuskaivoja pitkin perusvesikaivoon. Kosteuspaineen suunta on näin maaperästä salaojaputkiin ja salaojaputkista kaivoon.

Mikäli vedenpinta rankkasateen aikana perusvesikaivossa pääsee nousemaan, pääsee se ensin kaatamaan takaisin salaojaverkostoon päin, sillä salaojaverkoston liitäntä on kaikista alin. Ilman pallopadotusventiiliä vesi virtaisi salaojaverkostoa pitkin takaisin ja päätyisi putkissa olevia reikiä pitkin kastelemaan maaperää ja talon perustuksia. Tässä tapauksessa vesi kulkesi näin: Kaivosta salaojaputkiin, salaojaputkista maaperään ja aina talon perustuksiin saakka. Kosteusrasitus tontilla olisi silloin erittäin korkea.

Jotta näin ei tapahtuisi, asennetaan salaojaverkoston purkupäähän pallopadotusventiili. Pallopadotusventiili toimii niin, että kun vedenpinta nousee, nousee pallo vedenpinnan mukana. Pallo ei voi kuitenkaan loputtomiin nousta ja tietyssä korkeudessa pallo sulkee salaojaverkoston purkupään. Reitti salaojaverkostoon on näin estetty eikä vesi pääse virtaamaan takaisinpäin salaojaverkostoon.

Pumppaamo

Pumpaamo tarvitaan jos perusvesikaivon purku on alle kaupungin liitoskorkeuden. Toisin sanoen jos purkuputki on liian alhaalla kaupungin verkostoon nähden. Vedellä on vaikeuksia kulkea ylöspäin ilman apulaitteita!

Pumppaamon läpileikkaus

Pumppaamot varustetaan yleensä kelluvilla antureilla, jotka laukaisevat pumppaamon pumppuun, kun vedenpinta pumppaamossa nousee liikaa. Tällä tavalla pyritään välttämään, että pumppaamoa ei tarvitsisi pitää aina päällä ja säästetään samalla energiaa.

Pumppaamo on periaatteessa iso kaivo, joka välillä täyttyy vedellä, kunnes pumppu laukeaa, joka tyhjentää sitten kaivon.

Omakotitalon salaojajärjestelmän hinta

Salaojajärjestelmän hintaan vaikuttaa talosi koko, sekä perustuksen muoto. Yleisesti ammattilaisilla teetetty salaojaremontti maksaa noin 15.000-35.000 euroa. 

Jos talosi on rintamamiestalon tyyppinen (kellari ja pari asuinkerrosta päälle), pohjapinta-alaltaan alle 100 m2, asennettu salaojajärjestelmän hinta tulee todennäköisesti pyörimään 18.000 euron ja 25.000 euron välillä.

Rivitaloissa on se etu, että kustannukset voidaan asukkaiden kesken jakaa. Yleensä hinta asunto-osaketta kohden on noin 16.000 €.

Hintaan myös vaikuttaa minkälaiset ennallistamistyöt joudutaan tekemään; meneekö asfaltti uusiksi? vai riittääkö pelkkää sorakuorma pihallesi?

Helpoin tapa selvitä hinta juuri sinun omakotitaloon on pyytää tarjous!

Yhteenveto

Salaojajärjestelmä koostuu tyypillisesti kolmesta osasta, joissakin tapauksissa neljästä:

  • Salaojaputket
  • Tarkastuskaivot
  • Perusvesikaivo
  • Pumppaamosta (tarvittaessa)

Toivottavasti alan sanaviidakko on tullut sinulle nyt entistä enemmän tutuksi!

Artikkeli kirjoitti Bart Jansen, kajonsteel.fi:n perustaja.